Hupsista..



Tylsä sunnuntai töissä, joten mikäpä reipastuttaisi tahtia paremmin kuin lentolippujen varaaminen. Tulossa oleva suunnaton visa-lasku motivoi aina työskentelemään ahkerammin ja veren maku suussa. 1765 euroa on helvetin hyvä syy alkaa tekemään töitä pienen oravan motivaatiolla.



Musta tuntuu, että me taidetaan reilun puolentoista kuukauden päästä upottaa varpaat Floridan hiekkaan. Finnair kuljettaa meidät joulukuun ekana sinivalkoisin siivin ensin Helsingistä New Yorkiin ja sieltä AA lennättää meidät Miamiin, ja viikon päästä sama homma toiseen suuntaan. Oulusta pitäisi vielä saada kyyti Helsinkiin ja takaisin, mutta sehän on vain tämmönen lähiliikenneongelma..



Eihän tämä nyt ihan puun takaa tullut.. Olen jo parin viikon ajan puhunut Pastoria pehmeäksi. Mulla lähestyy uhkaavasti syntymäpäivä, eikä se ole koskaan naiselle juhlapäivä - ainakaan sen jälkeen kun 21-v on ohitettu jo vuosia sitten. 30-v rajapyykki tuli täyteen noin sata vuotta sitten pyramidien varjossa - Pas kuulemma halusi viedä mut katsomaan jotain "oikeasti vanhaa" juttua. Nyt varmaan mennään tutustumaan rusinatehtaisiin.. Tässä tilanteessa voi ainoastaan kiittää hyvää onneaan siitä, että vakka on löytänyt kantensa ja sain puolison pään käännettyä jälleen kerran uutta reissua kohti.



Edellisen reissun matkaopaskirja on vieläkin tallella, samoin kuin jenkkien tiekartta. Tom Tom pitää edelleen sisällään USA:n kartan ja koeran hoitopaikka on kuosissa, vapaapäivät on piirretty työvuorolistoihin ja ainoastaan rahat puuttuu. Tässä välissä pitäis pyörähtää yksi viikonloppu Ateenassa, joten rahapula tulee olemaan kroonista ja aikataulu on aivan sekopäinen, koska kaikki Suomen puolella vietetyt päivät tulee olemaan piiitkiäää työpäiviä. Mutta tätä vartenhan hommia tehdään: täytyy olla sitten tärisevänä möykkynä kiikkustuolissa muisteltavaa.